HJK lähtee jälleen kuluvaan kauteen suurena mestarisuosikkina ja viime kauden rämpiminen lisää entisestään seuran haluja näyttää, mikä joukkue on Suomen ykkönen.

Klubi teki talven ja kevään aikana suorastaan pelottavan kovia hankintoja, joilla vahvistettiin jokaista osa-aluetta, mutta ennen kaikkea luotiin joukkueesta entistä enemmän kesken viime kauden päävalmentajaksi tulleen Toni Koskelan näköistä kokoonpanoa.

Hankinnat olivat myös osoitus siitä, että ainoastaan mestaruus tulee kelpaamaan ja se on myös pakko ottaa, sillä HJK pelaa täysin omilla resursseillaan ja materiaalillaan, joten etulyöntiasema jokaiseen otteluun on hurja. Lyhyempi kausi suosii entisestään helsinkiläisjoukkuetta, jolla on mahdollisuus kierrättää pelaajiaan tiiviissä otteluruuhkassa. Klubin penkiltä löytyykin sellaisia pelaajia, jotka olisivat jokaisessa muussa sarjan joukkueessa avauskokoonpanossa.

Kova kilpailu tulee myös kehittämään joukkuetta entisestään. Suomen Cupissa on nähty jo se, mihin HJK tulee parhaimmillaan pystymään. Mikä pelottavinta, niin peli ei ole vielä lähellekään valmista. Näin ollen voittoja tulee varmasti kertymään heikommallakin pelillä ja se on asia, johon kilpailijat tuskin pystyvät. Mikäli Toni Koskela onnistuu tavoitteessaan, että peliä nopeutetaan ja Lucas Lingmanin kaltaisten pelimiesten taidot pääsevät oikeuksiinsa, niin mestaruus pitäisi irrota selvällä marginaalilla.

Riskin veljekset takaavat sen, että HJK:lta löytyy tulivoimaa, josta muut seurat voivat vain haaveilla. Maalivahtiosasto ja puolustus on mennyt myös isosti uusiksi, mutta jokaisen uuden hankinnan vahvuudet ovat varmasti selvillä ja suurin osa on jo aikaisemmin osoittanut kuuluvansa sarjan eliittiin. Kun kaiken lisäksi keskikentällä peliä johtaa Rasmus Schüller, niin vastustajat saattavat olla hieman pelosta kankeana.